Naistenmatka Paimion parantolaan ja Liipolan museoon
El. Kalvolan yhdistyksen naisten matka 29.4.2026
Paimion parantola
Naisten kevätretki suuntautui 29.4.2026 Aino ja Alvar Aallon suunnittelemaan Paimion parantolaan sekä TL Koskille Yrjö Liipolan museoon.
Alun perin matkalle oli lähdössä 34 ladyä, mutta kaksi jäi kotiin sairastumisen vuoksi. Matkanjohtajana toimi Tapio S., apuna Timo J., ja bussia kuljetti Sami.
Lähtö tapahtui Iittalasta, ajoimme Hakimäen ja Parolan kautta Wetterille, mistä loput osallistujat nousivat kyytiin. Perinteisesti naisille tarjottiin alkudrinkki matkalla. Forssan Matkakeitaalla pidettiin lyhyt tauko .
Paimioon saavuimme noin klo 11.30 ja opas Erja Lehtonen odotti meitä.
Kierros aloitettiin pääaulasta, josta siirryttiin B-siipeen,
Täällä sijaitsivat ruokasali sekä kolmannen kerroksen lukusali. Kirjaston ikkunat osoittivat etelään, ja aurinko lämmitti mukavasti vierailumme aikana.
C-siivessä kävimme kolmannen kerroksen naispuolisten työntekijöiden asuntoloissa. Huoneet olivat pieniä ja vaatimattomia.
A-siivessä sijaitsivat potilashuoneet 286 potilaalle. Potilashuoneet asettuivat riviin noin sadan metrin pituisen käytävän varrelle useampaan kerrokseen. Huoneisiin saatiin runsaasti auringonvaloa, sillä ikkunat avautuivat etelä-kaakkoon, kohti aamupäivän aurinkoa.
Seitsemännessä kerroksessa sijaitsi makuuhalli ja kaareva katos, missä potilaat lepäsivät, taivella turkisvuoratuissa maakupusseissa, hengittivät raikasta otsonipitoista männikköharjun ulkoilmaa ja saivat samalla luonnonvalohoitoa.
Hygieniaan kiinnitettiin erityistä huomiota. Kahden hengen huoneessa oli molemmille loiskumattomat käsienpesualtaat ja yhteinen sylkyallas, josta eritteet menivät desinfiointiin ennen viemäriin johtamista.
Talvisodan syttyessä Paimion sairaala toimi sotilassairaalana, ja vuosina 1945–1946 siellä toimi sotavammaosasto.
Paimion parantolan nimi muutettiin vuonna 1971 Paimion sairaalaksi.
TYKS keskitti palveluitaan Turkuun usean vuoden ajan.
Vuonna 2014 TYKS vuokrasi noin puolet tiloista Mannerheimin Lastensuojeluliiton Lasten ja Nuorten Kuntoutussäätiölle.
Vierailusta jäi vaikutelma, että rakennuksessa on osattu toteuttaa oikeaoppinen sairaala tuberkuloosia sairastaville. Talo on edelleen siistissä ja hyvin hoidetussa kunnossa.
Ennen lähtöä nautimme lounaan parantolan ruokasalissa. Lounas oli maittava.
Kiitos oppaallemme saamastamme erinomaisesta esittelystä
Katso lisäkuvat Paimion parantolasta
Liipolan taidemuseo
Kahden aikoihin lähdimme Yrjö Liipolan museoon, joka sijaitsee Koski Tl:ssä.
Meidät otti vastaan museon opas Minna Yli-Eskola.
Professori Yrjö Liipola 1881 Koski Tl – 1971 Koski Tl. Kuva Wikipedia.
Hän oli monilahjakkuus, kuvanveistä, muotokuvamaalari, piirtäjä ja kielenkääntäjä.
Hän opiskeli Turun piirustuskoulussa vuosina 1899–1901 ja Firenzen taideakatemiassa sekä Berliinissä ja Pariisissa.
Teki opintomatkan Roomaan ja palattuaan työskenteli kotiateljeessaan Koskilla.
25-vuotiaana, vuonna 1904, Liipola joutui tsaarin santarmien silmätikuksi osallistuttuaan Bobrikoffin ajamien laittomien asevelvollisuuskutsuntojen vastaiseen toimintaan.
Hän pakeni Unkariin ja palasi kotiin 30 vuotta myöhemmin unkarilaisen puolisonsa Maran kanssa.
Unkarissa Liipolasta tuli arvostettu kuvanveistäjä. Unkarin kaudella veistoksia valmistui noin 100 ja lisäksi hän maalasi lukuisia muotokuvia aristokraateista
Merkittävimpiä hänen Unkarin kauden sadasta muotokuvastaan ovat arkkiherttua Josef Franzin (1895–1957) ja tämän puolison Saksin prinsessa, kuningas Friedrich August III:n tyttären Anna Monika Pian (1903–1976), arkkipiispa, kreivi Zichyn muotokuva (Pécsin yliopisto) sekä buurisodassa kaatuneen kreivi Wassin muistomerkki Budapestissa. Yrjö Liipola teki myös useita yksityisiä hautamuistomerkkejä.
Kun vielä keisari Franz Josef osti hänen pronssiveistoksensa, ja kun hänen Vaaniskelija-pronssiveistoksensa oli saanut Venetsian biennaalissa erinomaiset arvostelut ja se oli ostettu Unkarin valtion kokoelmiin, hänet hyväksyttiin täysivaltaisena jäsenenä maan taiteilijapiireihin. Samanaikaisesti hän esiintyi kuvanveistäjänä myös Helsingissä ja Berliinissä.
Unkarissa ollessaan hän sai suunnitella useita patsaita Suomeen, muun muassa Karjalan nousun, Metsän pojan sekä useita hautamuistomerkkejä.
Liipolat muuttivat Suomeen vuonna 1934,
kuva Juha Tuomi
jolloin valmistui myös ateljeekoti Kauniaisiin.
Siellä Liipola veisti muun muassa
Suomen Vapaudenpatsaan Vaasaan, Kurun haaksirikon muistomerkin Tampereelle, Työn patsaan Lahteen, J. K. Paasikiven muotokuvan Helsinkiin sekä useita toisen maailmansodan muistomerkkejä eri hautausmaille.
Terveydellisistä syistä Liipolat muuttivat vuonna 1955 Italiaan. Ennen lähtöään taiteilija lahjoitti Kosken kunnalle 153 veistostaan. Liipoloilla ei ollut lapsia.
Nykyinen taidemuseorakennus valmistui vuonna 1970, ja siinä on noin 175 veistosta. Museossa on myös pysyvät näyttelyt Martti Vainion ja Olavi Hurmerinnan taiteesta.
Lisäksi vaihtuvana näyttelynä oli tekstiilitaiteilija Orvokki Leinon tekstiilikäsitöitä sekä
käsin painettujen korttien mallisto. Kudonnaisia ja painotöitä oli esillä 50 vuoden ajalta 1975–2025, ja taiteilija kertoi meille tuotteistaan.
Neljän aikaan lähdimme kotimatkalle ja poikkesimme Tammen Makulihaan. Moni teki ostoksia, ja osa joi omakustanteiset kahvit myymälän kahviossa.
Päivä oli kulttuuripitoinen,ihmiset tuntuivat olevan perin tyytyväisiä.
Kiitos Tapiolle ja Samille matkan onnistuneesta hoidosta.
teksti Timo J., kuvat Timo J. / TtK
